Tenniksen perusidea on yksinkertainen: kaksi tai neljä pelaajaa asettuvat kentälle verkon molemmin puolin ja lyövät mailalla onttoa huopapäällysteistä palloa puolelta toiselle. Syvemmin asiaa tarkasteltuna tennis on kuitenkin kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Sen pitkä historia, yksityiskohtaiset säännöt ja tekniset taitovaatimukset tekevät tenniksestä moniulotteisen ja haastavan lajin. Tenniksen historian on voitu todeta ulottuvan peräti antiikin Kreikkaan, mutta nykymuotoinen tennis kehitettiin Englannissa 1800-luvun puolivälissä. Alkuun yläluokan suosima laji on nykyisin noin 50 miljoonan harrastajan joukollaan yksi suosituimmista pallopeleistä.

Tenniksen pelaamiseen tarkoitettu kenttä on pituudeltaan täsmällisesti 23,77 metriä pitkä, ja pelaajien määrästä riippuen sen leveys on kaksinpeleissä 8,23 metriä ja nelinpeleissä 10,97 metriä. Kentän jakavan verkon osalta virallisissa säännöissä on määritelty, että verkon on oltava sitä pitelevien reunatolppien kohdalta 1,07 metriä korkealla ja keskiosasta verkon on oltava 91,4 senttimetrin korkeudella. Lisäksi verkolta taaksepäin mitattuna kummallekin puolelle merkitään syöttöraja, joka on 6,40 metrin etäisyydellä verkosta. Keltainen tennispallo on halkaisijaltaan 7 senttimetriä ja painaa 60 grammaa.

Erilaiset pelialustat

Tenniksen pelaamisessa kentän alustalla on suuri vaikutus pelin nopeuteen ja pallon käyttäytymiseen. Lisäksi pelaajien tekniset taidot pääsevät eri tavoin esiin eri alustoilla. Tenniskentät voi jakaa kolmeen tyyppiin, jotka ovat nurmikenttä, massakenttä ja kovapohjainen kenttä. Nurmikenttä on alustana nopea ja sikäli haastava, että sen ominaisuudet vaihtelevat muun muassa sään ja nurmen kulumien takia. Kostea nurmi on liukas ja kulumat vaikuttavat pallon liikkeisiin pompuissa. Pallon pomppu on nurmikentällä matala, ja se tekee omat haasteensa pallon palauttamiseen.

Massakenttä on puolestaan alustoista hitain, joten sillä pelatessa pelaajan tekniset taidot todella mitataan. Pallo pomppaa korkealle, mutta massa-alusta imee lyönneistä kaiken voiman niin vahvasti, että se ei suosi kovia lyöntejä. Massakenttä materiaalina koostuu murskatusta savikivestä, tiilestä tai kivestä. Kova kenttä on pelialustana kaikista nopein, ja pallo pomppaa korkealle tehden syötöistä tärkeän osan peliä. Kovapohjainen kenttä tehdään usein betoni-, asfaltti- tai tekonurmipohjaisena, ja varsinkin sisähalleissa kentät ovat yleensä kovapohjaisia.

Tenniksen kilpailutoiminta

Ammattilaistenniksestä puhuttaessa tärkeään osaan nousevat termit ATP ja WTA. ATP (Association of Tennis Professionals) on miesten ammattilaistennistä koordinoiva taho ja WTA (Women´s Tennis Association) on naisten vastaava toimija. Ammattilaistenniksen vuosittaista turnauskalenteria johtaa neljä tärkeintä turnausta, Grand Slamia, jotka ovat Australian avoin tennisturnaus, Ranskan avoin tennisturnaus, Wimbledonin tennisturnaus sekä Yhdysvaltain avoin tennisturnaus. Maajoukkuetasolla kilpaillaan miesten osalta Davis Cupissa ja naisille on oma Fed Cupinsa. Lisäksi tennis on ollut olympialajina vuodesta 1988 lähtien.

ATP- ja WTA-tenniksen tuloksia seurataan maailmanlistojen avulla, jotka viikoittain päivittävät pelaajien sijoituksen. Pelaajien paremmuutta vertailtaessa maailmanlistan avulla voidaan tarkastella muun muassa sitä, kuka pelaajista on saavuttanut määrällisesti eniten ykköspelaajan sijoja joko koko uransa aikana tai yhtäjaksoisesti. Merkittäviä tietoja ovat myös kauden lopussa maailmanlistan ykköspelaajan paikkaa pitävien nimet. Yhtäjaksoisesti maailmanlistan ykköspelaajan paikkaa pitäviä tarkastellessa voi huomata, että aikojen saatossa on esimerkiksi ollut kuusi miespelaajaa, jotka ovat pitäneet maailmanlistan kärkeä vuoden jokaisena viikkona.

Tenniksen pistelaskujärjestelmä

Tenniksen ottelu- ja pistelaskujärjestelmä on kaikkiin muihin lajeihin verrattuna hieman erilainen. Ottelu, joka tarkoittaa koko pelin kestoa, ratkaistaan sillä, että voittajaksi julistetaan se pelaaja, joka ensin voittaa etukäteen sovitun määrän eriä. Käytännössä voittoon vaadittavia eriä on joko kaksi tai kolme, eli eriä pelataan yhteensä joko kolme tai viisi. Erät puolestaan muodostuvat peleistä, joka tarkoittaa yhden pallon edestakaista kulkua siihen asti, kunnes toinen pelaajista ei enää pysty vastaamaan palloon.

Pisteitä tenniksessä jaetaan siten, että yhden pallon voittanut saa 15 pistettä, kaksi palloa voittanut saa 30 pistettä ja kolme palloa voittanut saa 40 pistettä. Mikäli molemmat pelaajat saavuttavat 40 pistettä, on peli tasan. Tästä seuraa tilanne, jossa edellisen pallon voittanut saa edun, jonka jälkeen hänen on voitettava seuraava peli, jotta hän voittaisi koko erän. Mikäli hän häviää kyseisen pallon, on tilanne jälleen tasan 40-40. Voittajan on siis saatava kahden pelin ero voittaakseen.

Tenniksen suuret nimet

Tennistä on kautta aikojen leimannut tilanne, jossa jokaista aikakautta hallitsee tietty pelaajien joukko. Kyseiset pelaajat ovat äärimmäisen taitavia, monipuolisen ja tarkan pelin hallitsevia tennistaitureita, jotka useita vuosia putkeen pysyvät maailmanlistojen kärjissä. Usein varsinkin arvostetut Grand Slam -turnaukset tekevät monista tennispelaajista kunnioitettuja mestareita ja tähtiä urheilumaailman taivaalle. Tällaisia nimiä ovat miehissä olleet muun muassa Roger Federer, Pete Sampras, Andy Murray ja Jimmy Connors, sekä naisissa esimerkiksi Steffi Graf, Martina Navratilova ja Serena Williams.

Tutustu tennikseen lisää

Tennis on moniulotteinen ja vauhdikas urheilulaji, joka vuosien saatossa on kerännyt pariinsa jopa 50 miljoonaa harrastajaa. Tennis on ensisilmäyksellä yksinkertainen peli, joka lähemmin tarkasteltuna vaatii kuitenkin valtavan määrän tietoa, osaamista ja pettämätöntä pelisilmää. Sivustolta löydät kaiken tenniksestä tarvitsemasi tiedon, mielenkiintoisesti ja asiantuntevasti esitettynä. Lue tenniksen historiasta, erilaisista pelikentistä ja niiden vaikutuksista pelaamiseen, tärkeimmistä turnauksista ja nimekkäimmistä tennistähdistä. Täältä löydät kaiken sen ja paljon lisää. Tervetuloa mukaan tenniksen häikäisevään maailmaan!