Vaikka tenniksen kenttätyyppejä on erilaisia, tulee kaikkien kenttien olla sääntöjen mukaan rakennettuja. Tenniskentän pituuden on oltava 23,77 metriä ja leveys vaihtelee sen mukaan, pelataanko kentällä kaksin- vai nelinpeliä (8,23 metriä tai 10,97 metriä). Kentän puolivälissä olevan verkon reikien on oltava niin pieniä, ettei pelissä käytettävä pallo mahdu verkon läpi. Lisäksi verkko on pingotettava koko kentän leveydelle. Verkko asetetaan reunatolppiin 1,07 metrin korkeudelle ja verkon keskiosassa sen pitäisi yltää 91,4 senttimetrin korkeuteen.

Tenniskentät pääsivät formaaliin käyttöön tennishistorian ensimmäisessä virallisessa ottelussa vuonna 1874, ja siinä vastakkain olivat James Dwight ja F.R. Sears. Muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 1877 päätettiin järjestää tenniksen mestaruuskilpailut, josta sai alkunsa maailman tunnetuin ja kovatasoisin tennisturnaus, Wimbledon. Wimbledonin tennisturnaus järjestetään vuosittain All England Law:n Tennis and Croquet Clubilla Lontoon Wimbledonissa kesä-heinäkuussa. Ruohoalustalla varustetussa Wimbledonissa järjestetään ainoa Grand Slam -turnaus, joka pelataan nimenomaan nurmikentällä. Muita tenniskenttien yleisimpiä kenttätyyppejä nurmikentän lisäksi ovat massakenttä sekä kovapohjainen kenttä.

Nurmikenttä

Tenniksessä käytettyjen alustojen ominaisuudet poikkeavat suuresti toisistaan. Nurmikenttä on arvaamaton alusta, jossa esimerkiksi sade vaikuttaa ominaisuuksiin huomattavan paljon. Nurmikentällä pallon pomppu on matala, joten alakierteisinä lyödyt pallot ovat hankalia palauttaa. Ruohoalustalla pelatuissa peleissä tärkein osa-alue on syöttö. Usein nurmikentillä pelityyliin kuuluu myös nopea nousu verkolle, sillä muita alustoja arvaamattomammin käyttäytyvä ruoho tekee pelistä nopeaa ja lyöntejä tehdään paljon ilman pallon kenttäkosketusta. Tallattu ruoho nimittäin muuttaa pallon liikkeitä, joten teknisesti nurmi on haastava alusta.

Maailman tunnetuin ruohoalustalla pelattava turnaus on Wimbledonin tennisturnaus Lontoossa. Wimbledonin ruoho leikataan turnauksia varten täsmällisesti kahdeksan millimetrin korkuiseksi. Wimbledonin turnauksen ajan käytössä ovat pääkentät, jotka on pyhitetty pelkästään kyseiselle turnaukselle, joten joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kyseiset kentät ovat tyhjillään loput 50 viikkoa vuodesta. Nurmikentästä pidetään kuitenkin huolta ympäri vuoden, ja ruohokenttien epätoivottujen vieraiden, pulujen, häätämisestä pitää huolen Rufus-niminen haukka, jolla on jopa omat tilit Facebookissa ja Twitterissä fanien iloksi.

Massakenttä

Tenniskenttien tyypeistä massakenttä on päällystetty kumimaisella, karkealla massalla, joka koostuu joko murskatusta savikivestä, kivestä tai tiilestä. Pelityyliin massakenttä vaikuttaa erittäin paljon, sillä se on hidas alusta ja vaatii pelaajalta hyvää osaamista kaikilla tenniksen osa-alueilla. Massakentillä pallo usein liikkuukin pitkiä aikoja korkealle pomppien, sillä tämä kenttätyyppi hidastaa pallon vauhtia. Tämä tarkoittaa sitä, että pelaajan ei kannata lyödä kovaa, koska voima hukkuu kenttään. Sen sijaan pitkät ala- ja yläkierteiset lyönnit ovat massakentällä parhaita.

Maailman kovatasoisimmista tennisturnauksista, Grand Slameista, Ranskan avoin tennisturnaus pelataan massa-alustalla. Turnaus on viralliselta nimeltään Tournoi de Roland-Garros ja se pelataan touko-kesäkuussa Ranskan Pariisissa. Turnauksen alkuajat pelattiin ruohoalustalla, mutta vuoden 1928 Davis Cupia varten kenttä muutettiin massa-alustaksi. Massa-alustan haastavuudesta kertoo se, että monet maailman huipulla pelaavat tennistähdet eivät ole koskaan voittaneet Ranskan avointa tennisturnausta. Sen sijaan menestystä ovat haalineet erityisesti massakenttiin erikoistuneet pelaajat, kuten Ranskan avoimissa kautta aikain parhaiten menestynyt Rafael Nadal.

Kovapohjainen kenttä

Kolmas tenniskenttien perustyypeistä on kovapohjainen kenttä, jonka pohjamateriaali voi esimerkiksi olla betonia, asfalttia, tekonurmea tai omata liikuntasaleistakin tutun puupohjan. Kova alusta on kaikista nopein pelialusta, jossa pallo pomppaa korkealle, ja syötöllä on tärkeä merkitys pelin etenemisessä. Parhaiten pelaaja hyötyy kovapohjaisesta kentästä, mikäli hänellä on kovat ja suorat lyönnit, sillä nopeaan lyöntiin on hankalinta vastata. Suomessa kovapohjaisia kenttiä on pääasiassa sisähalleissa, jossa alustan alapuolella oleva rakenne on tehty usein puusta tai betonista.

Grand Slam -tennisturnauksista Yhdysvaltain avoin tennisturnaus sekä Australian avoin tennisturnaus pelataan kovapohjaisilla kentillä. Australian avoin tennisturnaus järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1905, ja vuodesta 1988 lähtien se on pidetty Melbournessa Melbourne Parkissa. Yhdysvaltain avoin tennisturnaus järjestetään vuosittain elo-syyskuussa USTA National Tennis Centerissä, New Yorkissa, jossa turnausta on pelattu vuodesta 1978 lähtien. Parhaiten Yhdysvaltain avoimissa ovat menestyneet nopean pelin mestarit Pete Sampras, Jimmy Connors ja Roger Federer. Naisissa voittoja eniten ovat saavuttaneet Chris Evert ja Serena Williams.

Pelialustojen vaikutus peliin

Kuten todettua, tenniksessä pelialustalla on erittäin suuri vaikutus pelitaktiikkaan ja pallon liikkeisiin. Kentän alustassa oleva materiaali vaikuttaa muun muassa pelinopeuteen, pallon pomppukorkeuteen sekä pelaajan ominaisuuksien ja taitojen hyödyttävyyteen pelin aikana. Esimerkiksi vahvat lyöjät saavat tulosta kovalla kentällä, ja ainakin harrastetasolla pelaavalle saattaa taas hidas massakenttä tehdä pelin rytmiin pääsemisen helpommaksi. Nurmikenttä puolestaan on sääolojen ja nurmen hoidon armoilla, ja siihen vaikuttavat myös pelin aikana tulleet kulumat. Nurmi on siis erittäin muuttuva alusta.

Erilaisten pelialustojen käyttötarkoitus

Miksi erilaisia kenttätyyppejä ylipäätään käytetään? Yksi syy on eri pelityylien ja vahvuuksien hyödyntäminen alustasta riippuen, mutta eri alustoja käytetään turnauksissa myös vuodenaikojen mukaan vaihdellen. Kevät on massakentillä pelattavien turnausten aikaa. Kesään tultaessa osa turnauksista pelataan nurmikentällä. Nykyisin ruohoalusta on jo kuitenkin melko harvinainen alusta tenniskentillä. Nurmikentillä pelattavat turnaukset huipentuvat Wimbledoniin kesä-heinäkuussa. Syksyn tullessa pelit siirtyvät puolestaan kovapohjaisille kentille, kuten sisähalleihin. Paremmuusjärjestykseen eri kenttätyyppejä on mahdotonta laittaa, sillä jokaisella on omat etunsa ja kannattajansa.